sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Laitila

Kirppismatkat teki talvisateisen ekskursion Laitilaan, joka tunnetaan pikemminkin panimotuotteista ja kananmunista kuin kirppiksistä. Kuitenkin kirppiksiä löytyi mukava määrä ja vielä yksi miniantikvariaatti päälle. Vinkkinä, että maanantaina ei kannata Laitilaan etsiytyä, sillä kolkuttelimme turhaan erästä kiinnostavaa ovea...

Selvitimme etukäteen neljän kirpputorin osoitteet. Näistä Leppis-niminen oli maanantaisin suljettu, joten emme päässeet tutustumaan tähän loosikirppikseen tarkemmin. Poikkesimme ensimmäiseksi kuitenkin kirjakauppaan, joka on itsenäisenä tukemisen arvoinen. Laitilan kirjakauppa oli myös selvästi hyvin pidetty, ei olisi tullut mieleen syytellä huonosta ja yksipuolisesta valikoimasta. Myyjät keskustelivat keskenään Asko Sahlbergista, minkä jälkeen asiakkaan kanssa juteltiin Robert Craisista ja Lee Childista. Kirjakaupalla oli takahuoneessa pieni antikka, josta löytyi muutama kirja ostettavaksi. Hinnoissa oli jonkin verran jouston varaa, osa oli kirppis- ja osa divarihinnoissa. Osa kirjoista oli tosin jo arvottomia, harventaminen tekisi kuulemma jo 80-luvulla muodostuneelle valikoimalle hyvää. Kiinnostavin löytö oli varmasti Hugo Nousiaisen Yöpäivystäjät (1949), realistinen poliisiromaani. Myyjä kehui, että kiinni ollut kirppis Leppis olisi hyvä kauppapaikka. Lisäksi myyjä suositteli lounaspaikaksi lähi- ja luomuruokaa käyttävää thairavintolaa Justhai, ja yhdymme suosituksiin, hyvää ja maukasta sekä lisäksi edullista. Palvelu oli ystävällistä.

hyvännäköiset keittiönkaapit
Laitilan kirppiksellä
Kirjakaupalta jatkoimme Keskuskatua kirkon suuntaan, josta löytyi viehättävä eri-ikäisten talojen miljöö, sekaisin oli puutaloja, 1900-luvun alkupuolen kivitaloja ja toisen maailmansodan jälkeisiä kodikkaita pientaloja. Pian löysimme Laitilan kirppiksen, joka sijaitsi ilmeisesti kirjakauppana toimineessa vanhassa puutalossa (ks. yläkuva). Kirppis on ilmeisesti osto- ja myyntiliikkeen ja hyllykirpputorin yhdistelmä, jonka matala hintataso yllätti iloisesti. Juuri joulun alla esimerkiksi vanhaa joulutavaraa sai viidellä sentillä ja siitä ylöspäin, vanhoja postikortteja 10 sentillä/kpl. Huonekaluissakin olisi tehnyt löytöjä, jos olisi ollut mahdollista kuljettaa niitä; etenkin mattovalikoima oli hieno. Sen sijaan vaatteet olivat aika ankeita lukuunottamatta joitain 60-70-luvun hattuja, jotka jäivät meille tarpeettomina kuitenkin ostamatta. Laatikollinen vanhoja sinkkuja tuli käytyä läpi. Hinnat olivat sopuisat - euron kappale -, mutta kääreettöminä levyt olivat kärsineet. Riittävän hyvässä kunnossa olivat Olavi Virran kaksi sinkkua sekä hiukan camp-henkinen sinkku, jonka toisella puolella Carola lauloi "Hava Nagilahia" suomeksi, toisella puolella Leila Halme lauloi sanoitettua instruhittiä "Telstaria".





Keskuskadulta pääsee suoraan valtatien ali johtavalle pyörätielle, ja heti valtatien toisella puolen on kaksi kirppistä; helluntaiseurakunnan lähetystori ja uusi, suurehko hyllykirppis Wendi & Wiljami. Lähetystorin aukioloajoista meillä ei ollut tietoa etukäteen, ja suru oli suuri, kun huomasimme sen olevan maanantaisin suljettu. Täytyy kyllä sanoa, että kun soitimme seurakuntaan, yhteyshenkilö teki parhaansa etsiäkseen myyjää avaamaan oven, mutta ketään ei valitettavasti saatu hälytetyksi pikana paikalle. Lähetystorin arvio jää siis seuraavaan kertaan, mutta ainakin ulkoapäin se vaikutti varsin isolta.

Wendi & Wiljami oli osittain kiehtovakin paikka, siellä oli nimittäin näytillä kirpputorin pitäjän itse entisöimiä autoja, pari vanhaa Land Roveria, yksi varuskunnan paloauto ja pari muuta. Tavara oli tavanomaista hyllykirppiksen kamaa, uudehkoja vaatteita, mitäänsanomattomia kirjoja, jonkun verran dvd:itä ja muita levyjä. Jotkut hyllyt ovat kiusallisesti tyhjiä, mutta yleisvaikutelma on kuitenkin siisti. Parilla myyjällä on pari tavaraa, joiden oikea paikka olisi ollut roskis, kuten nurkasta koiran tai pienen lapsen järsimä 80-luvun vitsikirja. Lastenvaatteet eivät ole kovin muodikkaita, mutta kun ne sattuneesta syystä ovat ajankohtaisia bloggaajillemme, niin niitä ostimme aika määrän. Muuten löydöt jäivät Anne McCaffreyn lohikäärmekirjaan ja 7 rohkeaa miestä -dvd:hen.

tällainen hieno 70-luvun pulkka olisi Wendi & Wiljamissa
odottamassa uutta omistajaa
Vielä pitää mainita Laitilan Keskuskadulla sijaitseva mainio konditoria Tiihonen, jossa istuimme paluubussia odotellen.

Paluumatkalla jäimme pois Turun Kontti-kirppiksen kohdalla, sieltä löytyi aika paljon kaikenlaista, kuten kirjoja, mutta ne eivät ole tämän postauksen kohteena.

3 kommenttia:

  1. Tuo 7 rohkeaa miestä on ollut meillä joskus kirjastosta lainassa ja tykätiin.

    VastaaPoista
  2. Milloin lisää kirppari matkoja ?! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kirjoittamista vailla Loimaa :) Kirppismatkailijoiden perheessä on pikkuinen vauva, joten kovin kauas ei nyt ole helppo reissata. Jatkoa kuitenkin on tulossa!

      Poista