Nykyisin Saloon kuuluvassa Perniössä on muutama kirpputori, joille suuntasimme kesäisen retken. Kirkonkylällä sijaitseva Perniön kierrätyskeskus on pieni ja tiivis paikka - onneksi näin, koska ehdimme aikataulusekoilujen takia sinne vasta vajaa kymmenen minuuttia ennen sulkemisaikaa. Onneksi henkilökunta on ymmärtäväinen. Paikkaan ei suinkaan kiivetä kuvassa näkyviä portaita, vaan ovesta käännytään heti oikealle. Itse talo muistuttaa urheilu- tai työväentaloa; toisella puolella taisi olla nuorisotila. Paikka on helppo löytää, sillä se sijaitsee kirkonkylän keskustassa Perniönjoen ylittävän sillan kupeessa.
Aukioloajat kannattaa tosiaan tarkistaa ennen kuin tulee paikalle!
Ylemmässä kuvassa näkyy taulu, jonka ostimme eurolla. Myyjä ei edes nähnyt taulua, kun huusimme myymälän perältä: "Mitähän tämmöinen taulu maksaa?" "Euron", oli salamannopea vastaus. Samanlaista reipasta hinnoittelua oli muutenkin: saimme kesäasunnolle upean, vähintään 50-luvulta peräisin olevan villamaton viidellä eurolla. Loisto-ostos, vaikka toisesta päästä matto olikin hiukan kärsinyt. Taulusta vielä: se on signeeraamaton ja selvästi amatöörin käsialaa, vaikkakin hyvää sellaista. Tulee mieleen, että kuva on kopio jostain tunnetummasta taulusta, mutta mistä? Se ei ole selvinnyt. Jos joku tietää, niin linkkiä kehiin!
Perniön kierrätyskeskuksessa on myös hyvä valikoima kirjoja, joskin suurin osa on kirjaston poistokirjoja - ilmeisesti Perniön kirjasto on lahjoittanut kierrätyskeskukseen valtavan määrän poistoja. Osa kirjoista on sekulia, osa hyviä. Oudosti kirjoja on hinnoiteltu niin että valtaosa on 20 senttiä kappale, mutta osa on ilmaisia, vaikka mitään laatueroa niissä ei näy. Vaatteita ja astioita oli myös hyvin edulliseen hintaan tarjolla, mutta suuria aarteita ei kummaltakaan osastolta irronnut.
Perniön kirkonkylällä on myös SPR:n kirppis, jonka näimme, mutta joka valitettavasti oli heinäkuun ajan suljettu. Jossain olisi pitänyt olla myös hyllykirppis, jota emme löytäneet, mutta sen sijaan löysimme lopettamassa olevan, jonkin korjaamon jäämistöä ja satunnaista tavaraa myyvän kirpputorin. Tuotevalikoima oli erikoisimmasta päästä koskaan: hyviä pajatyökaluja, K-kaupan vanhoja joulupusseja, savikiekkolevyjä ja vanhat hevoskärryt, noin esimerkiksi. Tämä paikka tuskin on enää monta päivää pystyssä, mutta mainittakoon kuriositeettina.
Melko lähellä Perniön kirkonkylää, vähän sieltä Kemiöön päin, mainosti tien varressa todellinen voittajakonsepti: vohvelikahvila ja takakonttikirppis. Emme osuneet kohdalle aukioloaikoina, joten emme tiedä, miten toimiva kirppis oli; vohvelit tietysti toimivat aina.
Maurin makasiini on legendan asemaan noussut osto- ja myyntiliike entisen Perniön aseman suuressa tavaramakasiinissa. Itse asemakylä on muuten todella kiinnostava ja viehättävä, harmi että melkein kaikki entisestä vauraudesta todistavat talot ovat tyhjillään; kylä onkin määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Mauri on selvästi haalinut tavaramakasiinille tavaraa jo pitkään, sillä paikka on sokkelomainen ja labyrinttimäinen, täynnä aivan kaikkea, kirjoista ja postikorteista taulunkehyksiin, mopojen osiin ja vanhoihin lastenvaunuihin. Maurin makasiiniin ei kannata mennä väsyneenä ja nälkäisenä niin kuin me teimme. Kauhean tarkkaan emme jaksaneet paikkaa syynätä ja löydöt jäivät vähäisiksi, vaikka on vaikea kuvitella, että tästä tavaramäärästä ei muka olisi löytynyt mitään ostettavaa.
Kaunis vanha kaappi. Tämän tapaisia huonekaluja oli kaupan kiitettävän paljon; hintoja emme valitettavasti tutkineet tarkemmin.
Tässä vähän maistiaisia makasiinin sisätiloista. Selviä osastoja tekstiileille, astioille, kirjoille jne. ei ollut, vaan kaikki todella oli suloisessa sekamelskassa keskenään.
Tämän tyyppisiä aarteita makasiinista olisi varmasti löytynyt enemmänkin. Kukikkaisiin kansiin kätkeytyy 1950-luvulla nuoruuttaan eläneen naisen muistokirja: lähinnä lehtileikkeitä, ilmeisesti omaa opettajanuraa sivuavia, sekä satunnaisia kuvia - ilmeisesti suurin osa kuvista on irrotettu ja käytetty tai myyty jossain muussa yhteydessä.
Tämä Lappi-kudonnainen olisi ehkä pitänyt ostaa omistamamme Satakunta-vastaavan kaveriksi.
Maurilla kannattaa varmasti poiketa, jos kunnostaa vanhaa taloa tai jos suosikkityylisuunta on maalais- tai romuromanttinen. Retroväelle tarjontaa on vähemmän.