Aloitimme kirppis Aarrearkusta Kapteeninkadulla (kaikki käymämme kirppikset sijaitsivat ihan lähellä toisiaan). Sisäänkäynti oli ei-kutsuvasti ajoluiskan päässä parkkihallissa, mutta rohkeasti sisään vain!
Sisältä löytyi hyllykirppiksen ja osto- ja myyntiliikkeen välimuoto, tai sellaiselta se ainakin vaikutti. Osa tavaroista oli ryhmitelty vuokrapöydille, osa taas oli tavararyhmittäin. Hmm. Joka tapauksessa tavaraa oli paljon ja sen laatu keskimäärin ihan hyvää, vaikkei hintataso halvinta ollutkaan. Punaiset ja kellanruskeat astiat jäivät odottamaan kiinnostunutta keräilijää. Aarrearkussa kiinnitti huomiota myös suuri määrä vanhaa harrastaja- ja katutaidetta, jota luonnehtii paikoitellen myös omituinen surrealismi. Paikassa - kuten muuallakin Kotkassa - vanhat vinyylilevyt olivat suhteettoman kalliita, ei kukaan maksa Mireille Mathieun levyistä viittä euroa!
80-luvun kahdeksankulmaiset Arcoroc-astiat ovat varmasti hiipimässä takaisin muotiin, tässä vielä vanhempaa kerrostumaa.
Aarrearkusta suunnattiin erinomaisen Café Aromen kautta Pelastusarmeijan myymälään Keskuskadulla, samalla luotiin silmäys kadun viertä kulkevaan patsaspuistoon.
Pelastusarmeija oli tyypillinen lajissaan, tavara siistiä ja sitä oli paljon. Vanhat vaatteet oli kerätty omaksi rekikseen, jossa oli muun muassa tosi hieno miesten 70-luvun kesäpaita. Myymälässä oli myös hyvä yhden euron kirjojen hylly, josta mukaan tarttui ainakin Sakari Saarikiven taidekirja Impressionismi 50-luvulta. Levyistä - täälläkin kalliista - lähti matkaan Gary's Gangin diskoälppäri, jossa muun muassa hitti "Keep on Dancing".
Lastenvaatteet olivat enimmäkseen halpoja. Lastenvaatelaarissa istui myös pari kamalinta vähään aikaan nähtyä nukkea. Huu.
Tässä 60-luvun froteeluomuksessa oli ainesta festarihatuksi, mutta kauppaan jäi.
Seuraava kohde oli kadun toisella puolella lähes vastapäätä sijaitseva Fida. Sen takana valopihalla olisi ollut myös Sininauha-yhdistyksen kirppis, joka valitettavasti oli kiinni, kun kävimme oven takana. Fida oli suuri ja ehdimme viettää siellä vain noin vartin, joten läpijuoksemiseksi meni väkisinkin.
Fidoilla on usein hyvät valikoimat ompelutarvikkeita, ja täältäkin taisin ostaa metallivetoketjuja ja jotain muuta pientä. Suuria löytöjä ei tehty, ellei sellaiseksi laske J. R. R. Tolkienin lastenkirjaa Herra Bliss. Kahdella eurolla se oli todella edullinen, mutta kansipaperit olivat toisaalta melko repaleiset.
Meidän käymämme Kotkan keskustan kirppikset olivat melko tavanomaisia. Tosin meiltä jäi käymättä kiinni olleen Sininauhan lisäksi ainakin Satamakadulla sijaitseva Kotkan keräys- ja avustuskeskus, joten potentiaalia on! Lisäksi kaikkia mukana olleita Kotkan kirppisten osoitteita emme onnistuneet edes paikallistamaan kartalle. Ehkä on syytä poiketa Kotkassa joskus toiste uudelleen - myös sen takia, että Kotka vaikutti viehättävältä kesäkaupungilta, jossa on paljon nähtävää, vaikka ei kirpputoreista välittäisikään. Ainakin Café Aromen halpaa päärynätorttua jää kaipaamaan - suuri saksanpähkinärouheilla höystetty torttupala maksoi vain kolme euroa!