Tampereen Nekalan kirppis ja Bonuskirppis

Minulla oli mahdollisuus piipahtaa kauniina sunnuntaina Tampereella kahdessa kirppiksessä, joista toisessa en ollut koskaan käynyt ja toisessa vain kerran tai kaksi. Nekalan kirppis - viralliselta nimeltään Kirpputori Salsa - sijaitsee keskellä Nekalan teollisuusaluetta, mutta mikä sijainnissa tai miljöössä hävitään, voitetaan myymälän isossa koossa. Tuttava, joka pitää myyntipistettä Nekalassa, sanoo että paikka on hyvä esimerkiksi polkupyörien ja huonekalujen myyntiin. Myyntipaikat ovat myös edullisia. Alkuperäinen yrittäjäpariskunta jää kuulemma kesällä eläkkeelle, mutta uusi pitäjä on jo tiedossa.

Käyntini oli todella nopea enkä kauhean hyvin ehtinyt tarkkailla myynnissä olevaa tavaraa. Yleisilme oli siisti, ei kuitenkaan liian siisti, ja tavaraa oli monenlaista - kuten kuvan Halinalle-nalle ja -pupu. Vinyylejä oli paljon, mutta luulisi Tampereella kaiken hyvän löytävän nopeasti ostajansa.

Aikaa Nekalan kirppiksellä menisi helposti parikin tuntia. Itse ostin vain 50 sentillä vanhan diskosinglen. Nappasin levyn sokkona, mutta kotona levy osoittautui aika hyväksi löydöksi:

Tampereen suosituimpia kirppiksiä on Itsenäisyydenkadulla oleva Bonus Kirppis. Se on hyvä esimerkki siitä, miten urbaani yleisökin voi pitää kirpputoria pystyssä: täältä on turha etsiä autonosia tai vanhoja jakoavaimia. Tavara on monipuolista ja vaihtelevaa, sarjakuvista uusiin levyihin, nuoren naisen vaatteista leluihin (silmiin osui esim. iso Lego-lentokone, hinta 30 e, mutta valitettavasti toinen moottoreista puuttui) ja takaisin. Esillä on koko urbaanin yliopistokaupungin elämä. Äitienpäiväsunnuntainakin paikka oli täynnä ihmisiä vielä hetkeä ennen sulkemisaikaa. Suosioon vaikuttaa varmasti se, että sijainti on keskeinen: lähellä ovat sekä rautatieasema, yliopisto että Tammelantori. Lisäksi julkinen liikenne hellii kävijää, ja oman autonkin pystyy tuurilla jättämään lähes kirppiksen eteen. Suosion kääntöpuolena ovat korkeahkot paikkamaksut.

Koska oli äitienpäivä ja olin ollut reissussa, ostin tuliaisiksi korkeakorkoiset remmikengät (pikkaisen käytetyt, 15 e, ehkä hitusen kalliit). Lapsi sai tuliaisiksi Pokémon-dvd:n, joka oli valitettavasti hiukan kärsinyt eikä ollut aluksi toimia kunnolla (hinta 1,5 e, tuli lunastettua kun sain levyn lopulta toimimaan). Itselleni ostin sarjakuvakäsikirjoittaja ja -kustantajan Pauli Kallion pöydästä toisen sarjakuvapiirtäjän Ville Pirisen bändin eli Black Audion käyttämättömän cd:n 15 eurolla sekä Patricia Highsmithin englanninkielisen pokkarin (2 e) ja vielä toiselta pöydältä Mojo-lehden välissä tulleen ilmaislevyn Beyond Punk, jossa on postpunkia 80-luvulta 2000-luvulle (50 senttiä).