Parainen

Päätimme tehdä spontaanisti bussiretken Paraisille. Se on Turusta käsin helppoa, koska busseja menee puolen tunnin välein eikä matka kestä juuri sen pitempään. Paraisilla tiedettiin ennestään olevan kolme kirppistä, mutta yksi hyllykirppis oli näköjään lopettanut sitten viime kesän (sen tilalla oli keilahalli). Hyppäsimme bussista heti suntin ylittävän sillan jälkeen, ihmettelimme hetken Uudella Malmilla ja ylitimme sitten sillan Vanhalle Malmille, jossa olemassaolevat kirppikset sijaitsevat.

Missionsboden eli Lähetyspuoti sijaitsee Fredrikanaukiolla, sympaattista museo-kesäkahvila-käsityömyymälä Fredrikastugania vastapäätä.

Puoti pyörii vapaaehtoisvoimin, siksi erikoiset aukioloajat. Heinäkuussa puoti on auki vain torstaisin. Tavaraa on paljon, puoti täyttää kai kaksikin liikehuoneistoa vanhasta puutalosta (Vanhalla Malmilla kannattaa käydä jo talojen takia, kirppislöydöistä viis).

Hinnoittelu ilahduttaa. Ei tullut kysytyksi, olisiko purkin saanut mukaan, jos olisi ostanut koko purkillisen.

Tavaran runsaudesta erottui ehkä tavallista enemmän oikeasti vanhaa. Löytyi esimerkiksi saumallisia nailonsukkia, Silon alusmekko, pari essua ja kangasta, jotka ajoittaisin 60-luvulle tai vielä vanhempaan aikaan. Suuren luokan keräilytavaraa ei ollut, mutta mukavaa käyttökamaa paljonkin; tosin vaatepuolen löydöt olivat aika rajalliset koko perheellä.

Meidän kassiimme päätyi
- 90-luvun alun räiskyvän värinen kukkamekko
- muutama metri 60-luvun vohveliruututyyppistä pukukangasta
- viidet nailonsukat
- kokoalushame ja sukkanauhaliivi 60-luvulta
- kaksi vanhaa essua, joista toisessa yhteensopiva pannumyssy

- kaksi metallista leninkivetskaria
- 50-luvun brodyyrinen pikkupaitapusero
- vanha kirjailtu aamutakki, joka materiaalien, värin ja tyylin perusteella voisi olla vaikka sotaa edeltävältä ajalta, mutta tuskin sentään

- nippu Aku Ankkoja
- Yoohoo-pehmolelu ja joitain muita pieniä leluja
- (uudehkot) pilailusilmälasit, joista roikkuvat silmät vieterien päässä (8-vuotiaan mielestä tosi hienot)
- kahdeksankulmainen peltipurkki
- muutamia kirjoja (Thomas Mannin Kuninkaallinen korkeus mainittavimpana); kirjojen hinnoittelu oli sympaattista, mutta koijareita houkuttelevaa: kovakantiset 20 senttiä, pehmeäkantiset 10 senttiä kappale
- valkoiset kesäkengät

Yhteissumma 17,70 e oli meistä hyvin kohtuullinen; lisäksi saimme kaupan päälle vanhoja kortteja, joista osa oli 80-lukuista diskohenkeä huokuvia Fun-pops -kortteja.

Nokian Kesikset jäivät väärän koon vuoksi ostamatta ja viehättävä ristipistotyö syystä, jota ei kukaan tiedä. Hiukan jäi harmittamaan, että erikoinen vuonna 1967 (takana oli käsinkirjoitettu vuosiluku) kangastilkuista tehty "Mikki Hiiri ja Hessu ajavat autolla metsässä" -aiheinen taulu unohtui ostaa eikä siitä otettu edes kuvaa. Ehkä se odottaa meitä Missionsbodenissa vielä ensi kesänä?

Paraisten toinen kirppis, Wanha Kammari, sijaitsee ihan lähellä Missionsbodetia, saman kadun varrella oikeastaan. Etsi tämän näköistä taloa.

Wanha Kammari on hyllykirppis, jossa on myös kahvio. Tarjonta on melko tyypillistä hyllykirppiksille: sellaista tavallista hyvää perustavaraa. Joukossa oli joitain vanhoja helmiä, kuten Erik Koldin kukallinen Kaffe-purkki (4,50 e lienee nykyään halpa hinta siitä) ja nippu vanhoja kankaita eurolla. Kahvio oli täynnä kirjoja, joista moni oli ruotsinkielinen; hinnat paikoitellen divaritasoa. Aika vähän kuitenkin kertyi ostoksia. 

Oranssia Paraisilta. Punottu pikku kuppi ja Kaffe-purkki Wanhasta Kammarista, jouluaiheinen essu ja kahdeksankulmainen kukkarasia Missionsbodenista.